...on sotaa vessapaperi rullat aseina muita Psychoactive vaultilaisia vastaan.On jakauduttu kahteen joukkueeseen.Sodassa on mukana "oikeita" kavereitani jotka tunnistan kasvoilta.Sodan tapahtuma paikkana toimii vanha teollisuus alue jonka eräässä hallissa olen. Kyseisen hallin sisälle on rakennettu kolmikerroksinen koulu mainen tila. Siellä on käytäviä,pieniä huoneita aivan kuin komeroita,isompia huoneita joissa on pöytiä ja tuoleja,katto on täynnä enemmän tai vähemmän avonaisia ikkunoita joista roikkuu köysiä ja tikkaita.
Vessapaperia on heitelty ympäri hallia, kuitenkaan täysiä rullia ei näy missään muualla kuin sotilaiden vöillä...
Kävelen hitaasti kapeata käytävää pitkin.On hiljaista,ilma on tunkkaista ja pölyistä.Näen jonkun väijymässä kulmalla selkä minuun päin,hiivin lähemmäksi. Heitän rullan kaverin selkään, luulen hänen kuolleen...menen katsomaan lähempää,mutta hän seisoo pystyssä ja huutaa kurkkusuorana että on vain haavoittunut koska rulla osui vain hänen vasemmalle puolelleen...pakenen paikalta. Perään huutelen vielä solvauksia tuosta katkerasta raukasta.

Huomaan tulleeni käytävän päähän, vasemalla on ovi hieman raollaan.Sisällä on vihollisjoukkue pitämässä strategia neuvotteluaan. Tirkistelen oven raosta ja huomaan oven vieressä olevan neljätoista vessapaperi rullaa...kahmin ne kaikki syliini ja lähden armottomalle pako matkalle.
Vihollisjoukkue tulee ulos huoneesta, he huomaavat rullien puuttuvan, huomaavat minut juoksemassa katolle kierreportaita pitkin.

Olen katolla.Hypin katolta toiselle ilman päämäärää....tipuin. Olen syvässä ojassa.Lähden kävelemään omaa tukihohtaani päin. Ajattelen kuinka hienoa on viedä sotasaalis omille joukoille ja sitä kuinka he ylistävät minua tapahtuman jälkeen....

Ajatukset katoavat, nousee yksi ylitse muiden...hehän tunnistavat minut....anonymiteettini katoaa....EI,en mene,en. Katson vielä kerran eteeni...otan askeleen takaviistoon, tipahdin syvään,pimeään ja kosteaan kaivoon. Kuulen askeleita, monia askeleita, ne lähestyvät nopeasti ei kuitenkaan juosten vain ripeästi kävellen. Katson kaivon suulle, siellä seisoo kymmeniä ihmisiä...nauramassa minulle. Osoittelevat tikkusormillaan, kamalaa hekotusta suorastaan sairasta.Joku lopettaa nauramisen ja aloittaa kirkumisen, ääni on kuin suoraan saatanasta...

Herään hiestä märkänä omasta sängystä.Stereoista kuuluu järjetön trash/death metal.Olen unissani käynnistänyt stereot ja Sepulturan cd soi iloisena taustalla...kahville.

...Viettää liki tunnin kirjottaen tuhkakuppiin katkeraa tarinaa muumeista, teletapeista ja turtleseista.

PhonPeinilaisen kalastajan kirjoituksesta: Tajusin ekan kappaleen puolessavälissä että kyse on unesta. Tämäkin lienee merkki jostain, ehkä liikaa boardilla olemisesta, ehkä jostain aivan muusta...

quote:

---

Originally posted by: Pinkkivi
"... hakkaa äf vitosta siinä toivossa että joku postittaisi jotain :x"

---

 

Enkö olekaan ainoa

nisti mikä nisti mutta että boardinisti. har har

...Tulee aamulla katsomaan onko joku postannut jotain vaikka tietää, että myöhäisen nukkumaanmenon ja suht ajoissa tapahtuvan heräämisen välillä kukaan ei ikinä postaa mitään.

Ja toinen: Koneella istuessa(jota muuten tapahtuu nykyään aivan liikaa), tulee katsomaan boardia n. 5-15 minuutin välein, asiaa sen kummemmin ajattelematta.