Minä olen kyllä vähän laiska lukemaan kirjoja, vaikka tiedän kyllä että niistä paljon irti saisinkin. Eli ei ole isoa listaa luettuja kirjoja. Kuitenkin esim. Esa Saarisen Muodonmuutos, Suuret filosofit kokoelmateos ja skitsofrenia (en muista kirjoittajaa) kirja ovat olleet avartavaa luettavaa.
Välillä tulee semmoinen olo, että pitäisköhän se da vinci nyt sittenkin lukea, että olisi oman käden tietoa asiasta. Saa nyt nähdä miten käy. On muitakin kirjoja edessä, joihin oikeasti olisi kiinnostusta.
Tänään ilalla tai viimeistään viikonloppuna on tarkoitus aloittaa Dostojevskin Rikos Ja rangaistus.Onko se tosiaan niin hyvä vai mistä se legenda arvonsa on saanut?
Todella hauskoja kirjoja ovat mm. Juha Vuorisen Juoppohullun päiväkirjat,ovat niin helppo lukuisia että ne lukee kaikki viikonlopussa ellei jopa nopeammin. Ja onhan Tolkkienin Taru sormusten herrasta ihan must lukea,paljon miellyttävämpi kuin elokuvat vaikka hyviä olivatkin.
Itse en ole lukenut, mutta kyllä olen kuullut, että se ihan oikeastikin olisi hyvä. Kannattaa sitten varautua siihen, että ei ole kaikkein nopealukuisin kirja. Sivut saattavat kulkea hitaasti, eikä niitä välttämättä jaksa kovin montaa kerrallaan ahmia.
Juu olen kyllä kuullut todella monelta taholta että on vaikealukuinen jopa kirjaston täti sanoi että "se ei kyllä sitten ole se kaikki helppolukuisin kirja".Ei se edes ole niin pitkä kuin luulin: ensimmäinen osa 320sivua ja teksti on isoa ja siihen päälle vielä toinen osa joka on lähes samanpituinen.
quote: Originally posted by: W10 "Voisi tänne kirjoihin mainita tuon Lemmy Kilmisterin omaelämänkerran. Aikamoisia huumetarinoita äijä kertoo siinä. "Dikmik ja minä olimme olleet valveilla suunilleen kolme päivää ja vetäneet Dexedrineä. Se sai meidät vähän vainoharhaisiksi, joten otimme rauhoittavia - Mandraxia - mutta se ei ollut meistä erityisen innostavaa, koska se rauhoitti meitä liikaa, joten vedimme vähän happoa, ja sitten meskaliinia, jotta saisimme homman värikkäämmäksi. Alkoi olla vähän friikahtava olo, joten nappasimme pari uutta Mandraxia... ja sitten otimme lisää spiidiä, koska tahti hidastui liikaa." Tuossa kuosissa äijät ajoivat keikkapaikalle ja vetivät siellä vielä kannabista ja kokaiinia. Olivat keikalla hieman jumissa kuulema."
Huh! Motörheadache... Toi on kyllä hyvä kirja. Lena Krohnin Datura oli ehkä vähän pettymys.
nyt lukutoukat hieman keskusteluntynkää aikaiseksi ettei viestiketju kuivu kasaan. mitäs kirjoja luitte pikkupentuna? vaiko pelkkää alibia, rikospostia ja aku ankkaa? oma hall of fameni:
. pupu tupuna . rasmus nalle . mato matala . otso herra . miina ja manu . viiru ja pesonen . pekka töpöhäntä . mauri kunnaksen kirjat . 3D-puppe kirjat [avautui aina se härö lääppä] + disneyn lukuisat kasettisadut "kun kuulet tämän äänen, on aika kääntää sivua"
*nostalgiatrippi*
ja sitten vähän vanhempana astrid lingreniä, grimmin satuja, liisaa ihmemaassa, viisikoita, lokki joonatania, pikku prinssiä, tolkienia ym.
En oo koskaan ollu kauhea kaunokirjallisuuden kuluttaja. Nuorena ei ollut kiinnostusta ja vanhempana ei aikaa. Tähän(kin) asiaan voisi harkita muutosta kunhan toi koulu tosta loppuu. Tosin tietokirjallisuus vie kyllä etusijan, jos valita pitää. Anyway, pari suositusta:
- Douglas Adamsin Linnunrata-trilogia. - William S Burroughs: Junky. Luin englanniks, en tiedä minkälainen suomenkielinen versio on mutta omalla karulla tavallaan tää miellytti. Aika uskottavaa narkkarikirjallisuutta, sanoisin.
Pentuiässä Aku Ankka ja Mauri kunnas oli kovia. Aku Ankka oli oikeastaan paljon pentuiän jälkeenkin hyvä. Sitten meillä oli pari erittäin häiriintynyttä, reilusti kuvitettua lastenkirjaa jotka olivat jälkeenpäin ajatellen melkosen psykedeelisiä ja synkkiä kuvitukseltään ja ideoiltaan. Harmi että ovat sittemmin kadonneet.
Marilyn Manson & Neil Strauss, Helvettiin ja takaisin, hyvin mielenkiintoinen [ja miellyttävästi perverssi ] kirja, vaikkei ko. henkilöstä tai hänen musiikistaan pitäisikään [ja siinä vedetään happoo ja kokaiinia].
Toinen suosikki on Sofi Oksasen Stalinin Lehmät, se on vaan niin hyvä.
Lapsena luin vain Aku Ankkaa. Ja ennen kuin osasin lukea, selailin yhtä kasvikirjaa, josta jokaikinen kasvi oli itse poimittu ja kuivattu Pitäisi olla vieläkin tallessa.